Hunting peace with Jane Doe.

Päiväni lähti käytiin mitä mainioimmin: herään siihen, että äitini soittaa mulle klo 07:15. Tasan puoli tuntia aikaa keretä ovesta ulos tai  bussista myöhästyminen on taattu. Yö on mennyt kuunnellessa naapurini joulukonserttia. Mariah Careyn All I want for Christams is you on kärsimystä etenkin klo 01 tienoilla soitettuna. Siinä sitten alan kokkailemaan eväitä töihin ja lähden kuin lähdenkin klo 07:45 kiirehtimään keskustorille. Huomaan vain hetken käveltyäni, että penikkatauti taas vaihteeksi puskee päälle ja itku silmässä + kivun kourissa silti jatkan matkaa ripeästi. bussi lähtee 07:58 ja oon pysäkillä 07:56. Huh, kerkesin. 

Bussi ei koskaan saavukaan, joten myöhästyn töistä.

Kotiin tulen kaupan kautta klo 16 jälkeen. Olen säästölinjalla Lontoon matkan takia, joten ainoa asia, jota saan ostaa, on ruoka. Jippii.

Mutta koska mulla ei ole parempaakaan tekemistä (eipä..) esittelen ostokseni, kuten paremmissakin piireissä tehdään. Yleensä esiteltävät ostokset kun tuppaavat olemaan kaikenlaista päällepantavaa tms, ajattelin olla niin Hipster Kitty, että mieluummin esittelen harvinmaisen mielenkiintoiset ruokaostokseni! How cool! 

Okei, ei oikeestaan.

Tämäkin homma kusi siihen, että oon hävittänyt kamerani siirtojohdon.

Oikeesti, WTF?

Kerran hukkasin viinipullon. Löysin sen n. 2h etsintöjä suoritettuani pakkasesta. Jäässä oli.

Homma kusee. Onneksi tänään tulee Huippumalli haussa ja Despikset. Oon levoton.

Ex-Oh-Ex-Oh

- Jenni

Kuitti.

Ei sitten mitään sanottavaa!

Oon niin kuollut näihin aamuheräämisiin jo näin kahden viikon jälkeen. Kello 06:00 ei ole millään tavalla inhimillinen aika herätä!

Tänään protestoin ja torkutin puoli tuntia pitempään kun normaalisti ja en juonut aamukahviani. Tulos: äkänen Jenni-täti meinaa nukahtaa aamupalapöytään. Onneks kuuden vanhoja ei tartte syöttää, olis voinu olla lusikka parilla muksulla nenässä.

Tällä hetkellä mua pitää hengissä:

- puolen tunnin mittaiset suihkut (anteeksi maapallo)

- porkkanalaatikko

- persimonit

- kahvi

- MTV

- kalenterini järjestelmällisyys

- Burana 

Kaikki sisäistyy tässä kuvassa.

Oh fuck.
12 päivää vajaa 2 kuukautta on kulunut siitä, kun viimeksi viitsin/jaksoin/kykenin kirjoittamaan sanaakaan elämästäni. Ehei, ei mulla mitään syytä tähän. Ei suinkaan!
Oon vaan yksinkertasesti aikaansaamaton aina sillon, kun sille päälle satun. turha tätä on enempää mennä vatvomaan. Tästä on tulossa tämänastisen elämäni pisin tuskaliain päivitys, että Sinä siellä, ONNEA.

PÄIVITYSPÄIVITYKSEN OSA 1.
Alanyapostaus!


14.10.-22.10. vietin lomaillen Alanyan auringossa leikkien Alanyan kuningasta.

• En ruskettunut yhtään, vaikka vietin min. 4 tuntia päivässä rannalla maaten.
• Baarissa/bilettämässä en käynyt kertaakaan loman aikana.
• Pinja meinattiin ostaa viidelläsadalla kamelilla.
• Vaihdettiin hotellihuonetta kahdesti, hotellia kerran.
• Sairastuin pahaan ruokamyrkytykseen ja kammoan nykyisin pizzaa.
• Uhmasin korkean paikan pelkoani.
• Söin. Paljon. Ylläri.
• Eksyin siskoni kanssa Istanbulin lentokentällä.
• Ostoksiini kuului mm. 2 hupparia, 3 paitaa, pari korua, hätävarana ostettu laukku, lompakko, korkkarit, Absolut Vodka Vanillaa, turkish delighttia ja kahdet aurinkolasit.

Seuraavista kuvista selkeytystä edelliseen..

Omnomnomnomnomm.

ruokamyrkytyskuva = alltimelove.

Matka meni rattoisasti, mutta olin kyllä todella onnellinen, saapuessamme takaisin Suomeen. Mulla on aivan kamala lentopelko ja korkeanpaikankammo. Olen ylpeä itsestäni etten tirauttanut kuin pari paniikkikyyneltä aina lentoon lähtiessä.


PÄIVITYSPÄIVITYKSEN OSA 2.
Bilepostaus!


Musta on varmaan tullut vanhus. Tällä tarkoitan sitä, etten enää osaa juhlia. Mulla on tullu käyttöön tällanen epämääräinen kaikki-tai-ei-mitään -tyyli, ja useimmin lähtiessäni johonkin ulos tuulettamaan päätä, saan niin järkyttävän päänsäryn, että ilta loppuu lyhyeen. Silti kuin ihmeen kaupalla on musta ilmaantunut sopivaa ja vähemmän sopivaa materiaalia useista karkeloista.. Ehkä en vielä jääkään eläkkeelle.
Seuraavassa harvat sopivat.

c m.p.

c satu

PÄIVITYSPÄIVITYKSEN OSA 3.
Työpostaus!

Minä olen väsynyt. Todella, todella väsynyt. Vihdoin oon päässy työn makuun ja loppua ei tule. Kahta eri työtä tällä hetkellä siis teen, eli promootiohommien lisäksi olen Jenni-täti. Jenni-täti on mun uusi erikoinen alter egoni, joka herää klo 6 joka arkiaamu hoitamaan lapsia päiväkotiin.
Vaikka päiväkotityö on rankkaa, on se myös yllättävän hauskaa.
Parasta koko paikassa on tahattomasti hauskat lapset.

Heikki, 5v : "NYT SE ILO IRTOO"
Minä: "Heikki nyt lopetat sen alasti juoksemisen.."

PÄIVITYSPÄIVITYKSEN OSA 4.
"kaikki muu"-postaus!

• Minua harmittaa, ettei mulla ole ollut aikaa ystävilleni viimeaikoina.
• Johanna tulee tänne viikonloppuna, jes!
• Lähden Soinnun, Alinan ja Miken kanssa Lontooseen uudeksivuodeksi!
• Värjäsin hiukseni oranssiksi, niistä tuli viininpunaiset.
• Mun pitäs mennä nukkumaan, jotta jaksan mennä huomenna töihin.

Siinä pahimmat.

Skarppaan nyt.

Adios lovers,

-Jenni